Väitöskirjatutkija Sanna Rantahalvarin artikkeli ”Paikallinen itsehallinto ja kasvava tehtäväkenttä 1723-1919” julkaistu Focus Localis 1/2025
Väitöskirjatutkija Sanna Rantahalvarin tuore artikkeli ”Paikallinen itsehallinto ja kasvava tehtäväkenttä 1723-1919” tarkastelee kuntia ja kaupunkeja koskevien normien historiaa. Focus Localis 1/2025 julkaistussa artikkelissa analysoidaan paikallista itsehallintoa sille asetettujen velvoitteiden näkökulmasta. Paikalliseen itsehallintoon on sen varhaisista vaiheista alkaen kuulunut laaja joukko erilaisia lakisääteisiä tehtäviä. Artikkelissa keskitytään paikallisen oikeudenkäytön, köyhäinhuollon, koululaitoksen ja rakentamisen tehtäviin, joiden kautta voidaan […]
Väitöskirjatutkija Sanna Rantahalvarin artikkeli ”Oikeushistoriallinen tarkastelu kunnallisesta itsehallinnosta 1865–2022” on julkaistu Suomalaisen lakimieyhdistyksen vuosikirjassa LVII, 2024.
Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty oikeushistoriallinen tutkimus kyseenalaistaa käsityksen Suomesta vahvan itsehallinnon maana, sillä itsenäistymisen jälkeen kunnat on sidottu voimakkaasti valtion valvontaan ja ohjaukseen. Heikkenevä osallistuminen puolestaan haastaa itsehallinnon legitimiteettiä. Yliopisto-opettaja Sanna Rantahalvari tarkasteli tutkimuksessaan kunnallisen itsehallinnon historiaa 1860-luvulta 2020-luvulle. Artikkelin voi lukea tästä. Artikkelin tutkimustuloksia koskevan tiedotteen voi lukea tästä.
Johtajasopimus ei selkeytä kunnanjohtajan asemaa johtajana
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon tuoreen tutkimuksen mukaan kunnanjohtajille lakisääteinen johtajasopimus ei selkeytä heidän asemaansa johtajana. Virikko tarkasteli johtajasopimuksen oikeudellista luonnetta ja sisältöä Focus Localis -julkaisussa (2/2024) ilmestyneessä artikkelissaan ”Kunnanjohtajan johtajasopimus – johtamisen edellytysten ohjaamisen tarkoitettu oikeudellinen kummajainen”. Lue lisää tutkimustuloksista. Tutkimus luettavissa Journal.fi -palvelussa.
Oikeus-lehdessä 3/2023 Helinä Tiura-Virran artikkeli ”Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta”
Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on kerätty. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen Euroopan unionin (EU) tietosuojasääntelyn periaate, ja sillä on merkittävä asema valtiosääntöisenä doktriinina. Tutkimuksessa tunnistetaan poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat lainsäädännölliset haasteet sääntelyssä, joka koskee näiden tietojen luovuttamista EU-maan lainvalvontaviranomaiselle muihin kuin alkuperäistä vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi arvioidaan, […]
Tuoreessa Lakimiehessä myös artikkeli ”Poliisin oikeus saada potilaan henkilöllisyystietoja selvitettäessä rikosta”
Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran ja OTT Evgeniya Kurvisen artikkelissa tutkitaan, missä tilanteissa luottamuksellinen hoitosuhde ei muodostu esteeksi antaa potilaan henkilöllisyyttä koskevia tietoja poliisille rikosten selvittämisen yhteydessä. Luottamuksellisen hoitosuhteen suojan ulottuvuutta potilaan henkilöllisyyttä koskeviin tietoihin arvioidaan salassapitosäännösten ja todistamiskiellon kautta. Poliisin mahdollisuus saada potilasta koskevaa tietoa terveydenhuollon toimijalta muuta kuin törkeää rikosta selvitettäessä ja ilman asianomaisen henkilön […]
OTT Evgeniya Kurvisen oikeustapauskommentti julkaistu Lakimiehessä 5/2023
Oikeustapauskommentissa tarkastellaan ratkaisun KKO 2023:24 perusteella, minkälaisin edellytyksin viranomainen voi omasta aloitteestaan antaa henkilötietoja toiselle viranomaiselle. Kirjoituksessa tarkastellaan tietojen antamiseen liittyvää julkisen vallan käyttöä ja analysoidaan oma-aloitteisen tietojen antamisen perusteita. Kirjoituksen mukaan viranomaisella olevien tietojen antamisen perusteet määräytyvät sen mukaan, onko annettava tieto julkinen vai salassa pidettävä. Salassa pidettävien henkilötietojen oma-aloitteisesta antamisesta toiselle viranomaiselle tulee […]
Toni Malmisen ja Matti Muukkosen artikkeli julkaistu Oikeus-lehdessä!
Malmisen ja Muukkosen artikkeli Subsidiariteettiperiaate taustansa valossa– voisiko se vihdoin olla hyödyllinen myös Suomen oikeudessa? julkaistiin Oikeus-lehden numerossa 2/2023. Artikkelissa eritellään, mitä subsidiariteettiperiaatteella tarkoitetaan ja miten sitä on hyödynnetty esimerkiksi eurooppaoikeudessa. Artikkelin lähtökohtana on hyvinvointialueuudistus, jonka myötä Suomen hallintojärjestelmään omaksuttiin kolmas hallinnollinen taso. Valtiosääntömme ei kuitenkaan selvästi määrittele, miten tasojen välisiin suhteisiin tulisi suhtautua tai […]
Väitöskirjatutkija Jarkko Pesun referee-artikkeli julkaistu Edilexissä
Pesu tutki artikkelissaan ”Innovaatiokumppanuuden kilpailuttamisen valtiontukiongelmat” syitä, joiden vuoksi hankintalain mukainen kilpailutusmenettely ei riitä poistamaan innovaatiokumppanuudesta SEUT 107 artiklan tarkoittamaa valtiontukea. Artikkelin keskiössä on tilanne, jossa innovaatiokumppanuuden seurauksena innovaatiokumppaniksi valittu toimittaja asetetaan parempaan asemaan suhteessa sen kilpailijoihin, eikä se olisi voinut saavuttaa tätä asemaa ilman hankintayksikön toteuttamaa innovaatiokumppanuutta. Artikkeli osoittaa kolme keskeistä ongelmatilannetta: 1) Innovaatiokumppanuuden […]
Matti Muukkosen referee-artikkeli julkaistiin Nordic Journal of Human Right journaalissa
Muukkosen artikkelissa ”Finnish Student Unions as Associations in the Context of ECHR Article 11” käsiteltiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklaa suhteessa ylioppilaskunnan pakkojäsenyyteen, mikä on tutkimuksen perusteella ymmärretty väärin Suomessa niin perustuslakivaliokunnassa kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Artikkeli luettavissa avoimesti täällä
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon referee-artikkeli julkaistu Oikeus 1/2023
Virikko tutki oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen luottamuspulan perusteella) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen – erokorvauksella vai ilman?” kuntalain (410/2015) 42 §:n 3 momentin tarkoittaman kunnanjohtajalle maksettavan erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia lainopin menetelmin sekä kuntien sopimuskäytäntöjä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen perusteella erokorvausta tulisi käyttää johtajasopimuksen perusteella ainoastaan sellaisen kunnanjohtajan viran hoitoon liittyvän erimielisyystilanteen ratkaisemiseksi, joka ilman […]