Johtajasopimus ei selkeytä kunnanjohtajan asemaa johtajana
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon tuoreen tutkimuksen mukaan kunnanjohtajille lakisääteinen johtajasopimus ei selkeytä heidän asemaansa johtajana. Virikko tarkasteli johtajasopimuksen oikeudellista luonnetta ja sisältöä Focus Localis -julkaisussa (2/2024) ilmestyneessä artikkelissaan ”Kunnanjohtajan johtajasopimus – johtamisen edellytysten ohjaamisen tarkoitettu oikeudellinen kummajainen”. Lue lisää tutkimustuloksista. Tutkimus luettavissa Journal.fi -palvelussa.
Oikeus-lehdessä 3/2023 Helinä Tiura-Virran artikkeli ”Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta”
Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on kerätty. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen Euroopan unionin (EU) tietosuojasääntelyn periaate, ja sillä on merkittävä asema valtiosääntöisenä doktriinina. Tutkimuksessa tunnistetaan poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat lainsäädännölliset haasteet sääntelyssä, joka koskee näiden tietojen luovuttamista EU-maan lainvalvontaviranomaiselle muihin kuin alkuperäistä vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi arvioidaan, […]
Tuoreessa Lakimiehessä myös artikkeli ”Poliisin oikeus saada potilaan henkilöllisyystietoja selvitettäessä rikosta”
Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran ja OTT Evgeniya Kurvisen artikkelissa tutkitaan, missä tilanteissa luottamuksellinen hoitosuhde ei muodostu esteeksi antaa potilaan henkilöllisyyttä koskevia tietoja poliisille rikosten selvittämisen yhteydessä. Luottamuksellisen hoitosuhteen suojan ulottuvuutta potilaan henkilöllisyyttä koskeviin tietoihin arvioidaan salassapitosäännösten ja todistamiskiellon kautta. Poliisin mahdollisuus saada potilasta koskevaa tietoa terveydenhuollon toimijalta muuta kuin törkeää rikosta selvitettäessä ja ilman asianomaisen henkilön […]
OTT Evgeniya Kurvisen oikeustapauskommentti julkaistu Lakimiehessä 5/2023
Oikeustapauskommentissa tarkastellaan ratkaisun KKO 2023:24 perusteella, minkälaisin edellytyksin viranomainen voi omasta aloitteestaan antaa henkilötietoja toiselle viranomaiselle. Kirjoituksessa tarkastellaan tietojen antamiseen liittyvää julkisen vallan käyttöä ja analysoidaan oma-aloitteisen tietojen antamisen perusteita. Kirjoituksen mukaan viranomaisella olevien tietojen antamisen perusteet määräytyvät sen mukaan, onko annettava tieto julkinen vai salassa pidettävä. Salassa pidettävien henkilötietojen oma-aloitteisesta antamisesta toiselle viranomaiselle tulee […]
Toni Malmisen ja Matti Muukkosen artikkeli julkaistu Oikeus-lehdessä!
Malmisen ja Muukkosen artikkeli Subsidiariteettiperiaate taustansa valossa– voisiko se vihdoin olla hyödyllinen myös Suomen oikeudessa? julkaistiin Oikeus-lehden numerossa 2/2023. Artikkelissa eritellään, mitä subsidiariteettiperiaatteella tarkoitetaan ja miten sitä on hyödynnetty esimerkiksi eurooppaoikeudessa. Artikkelin lähtökohtana on hyvinvointialueuudistus, jonka myötä Suomen hallintojärjestelmään omaksuttiin kolmas hallinnollinen taso. Valtiosääntömme ei kuitenkaan selvästi määrittele, miten tasojen välisiin suhteisiin tulisi suhtautua tai […]
Väitöskirjatutkija Jarkko Pesun referee-artikkeli julkaistu Edilexissä
Pesu tutki artikkelissaan ”Innovaatiokumppanuuden kilpailuttamisen valtiontukiongelmat” syitä, joiden vuoksi hankintalain mukainen kilpailutusmenettely ei riitä poistamaan innovaatiokumppanuudesta SEUT 107 artiklan tarkoittamaa valtiontukea. Artikkelin keskiössä on tilanne, jossa innovaatiokumppanuuden seurauksena innovaatiokumppaniksi valittu toimittaja asetetaan parempaan asemaan suhteessa sen kilpailijoihin, eikä se olisi voinut saavuttaa tätä asemaa ilman hankintayksikön toteuttamaa innovaatiokumppanuutta. Artikkeli osoittaa kolme keskeistä ongelmatilannetta: 1) Innovaatiokumppanuuden […]
Matti Muukkosen referee-artikkeli julkaistiin Nordic Journal of Human Right journaalissa
Muukkosen artikkelissa ”Finnish Student Unions as Associations in the Context of ECHR Article 11” käsiteltiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklaa suhteessa ylioppilaskunnan pakkojäsenyyteen, mikä on tutkimuksen perusteella ymmärretty väärin Suomessa niin perustuslakivaliokunnassa kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Artikkeli luettavissa avoimesti täällä
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon referee-artikkeli julkaistu Oikeus 1/2023
Virikko tutki oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen luottamuspulan perusteella) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen – erokorvauksella vai ilman?” kuntalain (410/2015) 42 §:n 3 momentin tarkoittaman kunnanjohtajalle maksettavan erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia lainopin menetelmin sekä kuntien sopimuskäytäntöjä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen perusteella erokorvausta tulisi käyttää johtajasopimuksen perusteella ainoastaan sellaisen kunnanjohtajan viran hoitoon liittyvän erimielisyystilanteen ratkaisemiseksi, joka ilman […]
Voutilaisen ja Oulin referee-artikkeli julkaistu Defensor Legisissä 1/2023
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sekä Juuso Ouli Itä-Suomen yliopistosta tutkivat Defensor Legisissä 1/2023 julkaistussa referee-artikkelissaan ”Virkavelvollisuuksien ja virkatoimien todennettavuuden vaatimus” virkavelvollisuuksien ja virkatoimien todennettavuuden vaatimusta. Tutkimuksen perusteella virkavastuun rikosoikeudellisen ulottuvuuden toteutuminen edellyttää tosiasiassa sitä, että virkatoimen tehnyt virkamies voidaan yksilöidä. Tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei virkavastuuta käsittelevä sääntely ole semanttisesti yhteensopivaa käsitteistöltään. Ongema on siinä, että […]
Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran referee-artikkeli julkaistu Defensor Legisissä 1/2023
Tiura-Virran oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Henkilötietojen käsittely poliisissa) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Poliisin oikeus saada henkilötietoja muiden viranomaisten rekistereistä – tiedonsaantioikeuksien uusi systematiikka” tutkitaan kehittämistarpeita koskien poliisin oikeutta saada henkilötietoja muilta viranomaisilta ja esitetään uusi systemaattinen lähestymistapa, jonka mukaan sääntelyä tulisi kehittää. Lähtökohtana on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, tiedonhallintalaki) sääntely teknisistä rajapinnoista ja katseluyhteyksistä. Tiedonhallintalain 30.5 §:n […]