Kunnallisen itsehallinnon ristiriitainen historia
Väitöskirjatutkija Sanna Rantahalvari analysoi tuoreessa Oikeustiede – Jurisprudentia -vuosikirjan artikkelissaan kunnallisen itsehallinnon historiaa suomalaisessa oikeusjärjestyksessä 1865–2022. Kunnallinen itsehallinto on kuulunut valtiosääntöön jo 1860- ja 1870-lukujen paikallishallinnon asetuksista alkaen, mutta itsehallintoa ovat rajoittaneet sen varhaisista vaiheista alkaen vahva valtion alistus- ja tarkastusmenettelyiden perinne. Vaikka historian saatossa itsehallintoon osallistuvien joukko on laajentunut, on kunnilla ja kaupungeilla valtion erityislainsäädännön voimistuessa […]
Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran ja OTT Evgeniya Kurvisen oikeustapauskommentti ”KHO 2024:80 – poliisin tiedonsaantioikeus kadonneen henkilön etsimiseksi” on julkaistu Lakimiehessä 7–8/2024.
Oikeustapauskommentissa analysoidaan terveydenhuollon ammattihenkilön oikeutta paljastaa poliisille tiedon siitä, onko etsitty henkilö potilaana terveydenhuollon toimintayksikössä. Johtopäätöksenä esitetään, että voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole säädetty nimenomaista kieltoa paljastaa potilasasiakirjaan sisältyvää tietoa poliisille. Terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova salassapitovelvollisuus ei estä poliisin tiedonsaantia potilasasiakirjasta, jos potilastietoa käytetään kadonneen etsimisessä henkilön oman hengen ja terveyden turvaamiseksi. Oikeustapauskommenttiin voi tutustua tästä.
Asiakas- ja potilastietojen käsittelyn sääntelyä koskeva teos on ilmestynyt!
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen ja OTT, yliopistolehtori Evgeniya Kurvisen kirjoittama teos ”Asiakas- ja potilastietojen käsittelyn sääntely” on ilmestynyt. Teos kokoaa yhteen asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön ja tarjoaa vastauksia siihen, miten asiakas- ja potilastietoja on käsiteltävä ja niiden tiedonhallinta järjestettävä. Teos tilattavissa Alma Talentin verkkosivuilta.
Johtajasopimus ei selkeytä kunnanjohtajan asemaa johtajana
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon tuoreen tutkimuksen mukaan kunnanjohtajille lakisääteinen johtajasopimus ei selkeytä heidän asemaansa johtajana. Virikko tarkasteli johtajasopimuksen oikeudellista luonnetta ja sisältöä Focus Localis -julkaisussa (2/2024) ilmestyneessä artikkelissaan ”Kunnanjohtajan johtajasopimus – johtamisen edellytysten ohjaamisen tarkoitettu oikeudellinen kummajainen”. Lue lisää tutkimustuloksista. Tutkimus luettavissa Journal.fi -palvelussa.
Tutkimusetiikasta tulisi säätää lailla
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Matti Muukkosen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kansainvälisten asioiden koordinaattori, VTM Kalle Videnojan julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa peräänkuulutetaan uutta sääntelyä koskien tutkimusetiikkaa. Nykyisellään Suomen yliopistolaissa viitataan yliopistojen velvollisuuteen järjestää toimintansa hyvän tieteellisen käytännön (HTK) mukaisesti. Lue lisää tutkimustuloksista täältä. Tutkimus luettavissa Edilexissä.
Matti Muukkonen Focus Localis -tiedejulkaisun päätoimittajaksi
Julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta valittiin joulukuussa Focus Localis -tiedejulkaisun päätoimittajaksi ja kuntaoikeuden yliopisto-opettaja Saanareetta Virikko lehden toimitussihteeriksi. Heidän toimikautensa alkaa keväällä 2024 ja kestää kaksi vuotta. Muukkonen on aiemmin vastannut Oikeus -lehden Oikeudellista elämää -palstasta. Hän on lisäksi toiminut Joensuun yliopiston Oikeustieteellisiä julkaisuja -sarjan toimitussihteerinä ja toimittanut Pentti Arajärven juhlakirjan. Matti Muukkosen kaksivuotisen […]
Oikeus-lehdessä 3/2023 Helinä Tiura-Virran artikkeli ”Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta”
Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on kerätty. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen Euroopan unionin (EU) tietosuojasääntelyn periaate, ja sillä on merkittävä asema valtiosääntöisenä doktriinina. Tutkimuksessa tunnistetaan poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat lainsäädännölliset haasteet sääntelyssä, joka koskee näiden tietojen luovuttamista EU-maan lainvalvontaviranomaiselle muihin kuin alkuperäistä vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi arvioidaan, […]
Tuoreessa Lakimiehessä myös artikkeli ”Poliisin oikeus saada potilaan henkilöllisyystietoja selvitettäessä rikosta”
Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran ja OTT Evgeniya Kurvisen artikkelissa tutkitaan, missä tilanteissa luottamuksellinen hoitosuhde ei muodostu esteeksi antaa potilaan henkilöllisyyttä koskevia tietoja poliisille rikosten selvittämisen yhteydessä. Luottamuksellisen hoitosuhteen suojan ulottuvuutta potilaan henkilöllisyyttä koskeviin tietoihin arvioidaan salassapitosäännösten ja todistamiskiellon kautta. Poliisin mahdollisuus saada potilasta koskevaa tietoa terveydenhuollon toimijalta muuta kuin törkeää rikosta selvitettäessä ja ilman asianomaisen henkilön […]
OTT Evgeniya Kurvisen oikeustapauskommentti julkaistu Lakimiehessä 5/2023
Oikeustapauskommentissa tarkastellaan ratkaisun KKO 2023:24 perusteella, minkälaisin edellytyksin viranomainen voi omasta aloitteestaan antaa henkilötietoja toiselle viranomaiselle. Kirjoituksessa tarkastellaan tietojen antamiseen liittyvää julkisen vallan käyttöä ja analysoidaan oma-aloitteisen tietojen antamisen perusteita. Kirjoituksen mukaan viranomaisella olevien tietojen antamisen perusteet määräytyvät sen mukaan, onko annettava tieto julkinen vai salassa pidettävä. Salassa pidettävien henkilötietojen oma-aloitteisesta antamisesta toiselle viranomaiselle tulee […]
Toni Malmisen ja Matti Muukkosen artikkeli julkaistu Oikeus-lehdessä!
Malmisen ja Muukkosen artikkeli Subsidiariteettiperiaate taustansa valossa– voisiko se vihdoin olla hyödyllinen myös Suomen oikeudessa? julkaistiin Oikeus-lehden numerossa 2/2023. Artikkelissa eritellään, mitä subsidiariteettiperiaatteella tarkoitetaan ja miten sitä on hyödynnetty esimerkiksi eurooppaoikeudessa. Artikkelin lähtökohtana on hyvinvointialueuudistus, jonka myötä Suomen hallintojärjestelmään omaksuttiin kolmas hallinnollinen taso. Valtiosääntömme ei kuitenkaan selvästi määrittele, miten tasojen välisiin suhteisiin tulisi suhtautua tai […]