Toni Malmisen ja Matti Muukkosen artikkeli julkaistu Oikeus-lehdessä!

Malmisen ja Muukkosen artikkeli Subsidiariteettiperiaate taustansa valossa– voisiko se vihdoin olla hyödyllinen myös Suomen oikeudessa? julkaistiin Oikeus-lehden numerossa 2/2023. Artikkelissa eritellään, mitä subsidiariteettiperiaatteella tarkoitetaan ja miten sitä on hyödynnetty esimerkiksi eurooppaoikeudessa. Artikkelin lähtökohtana on hyvinvointialueuudistus, jonka myötä Suomen hallintojärjestelmään omaksuttiin kolmas hallinnollinen taso. Valtiosääntömme ei kuitenkaan selvästi määrittele, miten tasojen välisiin suhteisiin tulisi suhtautua tai millaisten periaatteiden ohjaamana kullekin julkiselle tehtävälle sopiva taso pitäisi määrittyä. Malmisen ja Muukkosen artikkelissa pohditaan sitä, voisiko keskieurooppalaisista hallintokulttuureista tuttu ja ennen kaikkea katolisen kirkon hallinto-opeista peräisin oleva subsidiariteettiperiaate olla käyttökelpoinen myös Suomen oikeudessa. Tutkimus on sijoitettavissa yleisen oikeustieteen alaan, joskin se saa vaikutteita myös muilta tutkimusaloilta, kuten filosofiasta ja teologiasta. Menetelmältään kyse on käsiteanalyysistä, jonka lisäksi hyödynnetään pohdiskelevaa oikeuspoliittista otetta. Luonteeltaan artikkeli on keskustelunavaus.

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

VIRVOTIETO-hankeraportti julkaistu!

Itä-Suomen yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteistyössä tekemän VNTEAS-hankeselvityksen mukaan viranomaisten oma-aloitteista tietojen antamista koskevan sääntelyn ongelmat liittyvät lainvalmisteluun. Selvitys tarjoaa konkreettisia sääntelyn kehittämisehdotuksia, joilla voidaan paremmin vastata oma-aloitteisen tietojen antamisen tarpeisiin rikosten torjumiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Selvitys tarjoaa konkreettisia sääntelyn kehittämisehdotuksia, joilla voidaan paremmin vastata oma-aloitteisen tietojen antamisen tarpeisiin rikosten torjumiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Selvityksen perusteella viranomaisten rikostorjunta- ja turvallisuusperustaista tietojen saantia ja antamista koskeva sääntely hajautuu erityislainsäädäntöön ja näyttäytyy runsaalta ja osin vaikeaselkoiselta. Tietojen saantia ja antamista koskevia säännöksiä muotoillaan voimassa olevien säännösten pohjalta arvioimatta vanhemman sääntelyn sopivuutta uuteen tilanteeseen. Salassapitovelvollisuudesta poikettaessa lainvalmistelussa ei selvitetä tietoryhmiä, joita tietojen antamisoikeus tai -velvollisuus koskee. Sen sijaan tietojen saanti- ja antamisoikeus rajataan tyypillisesti välttämättömään, jolloin käytännön soveltamistilanteessa jää epäselväksi, mitä tietoja kussakin yhteydessä voidaan pitää välttämättömänä laissa mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi.

Linkki raporttiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165005/VNTEAS_2023_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Viranomaisten välinen oma-aloitteinen tietojenvaihto (Virvotieto) -hankkeen päätöswebinaari

Tervetuloa kaikille avoimeen webinaariin torstaina 8.6.2023 klo 9.00–10.30.

Hankkeessa tarkasteltiin viranomaisten välistä oma-aloitteista turvallisuus- ja rikostorjuntaperustaista tietojen antamista. Tavoitteena oli selvittää viranomaisten välisen tiedonkulun kannalta haastavaksi usein koettuun sääntely-ympäristöön liittyviä tulkintaongelmia ja niiden syitä sekä viranomaisten käytännön kokemuksia.
Hankkeen aiheeseen syvennyttiin oikeusvertailevalla aineistolla ja sääntelyn kehitysvaiheita tarkastelevalla oikeushistoriallisella katsauksella. Hankkeen perusteella esitetään konkreettisia sääntely- ja toteuttamisvaihtoehtoja vastaamaan viranomaisten tietotarpeisiin vaativassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tutustu ohjelmaan tästä.

Etätyöhankkeen päätöswebinaari 11.5.23

Etätyön malli: Yksityiselämän suoja ja työturvallisuus etätyössä -hankkeen päätöswebinaari pidetään 11.5.2023 klo 9-10.30. Mukana julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen, hallinto-oikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen, lainsäädäntötutkimuksne yliopistonlehtori Niko Vartiainen, projektitutkija OTT Evgeniya Kurvinen ja väitöskirjatutkija Sari Korhonen. Hanke toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyössä.

Webinaariin pääset tästä

Hankkeen tuloksia pääset tarkastelemaan tästä.

Väitöskirjatutkija Jarkko Pesun referee-artikkeli julkaistu Edilexissä

Pesu tutki artikkelissaan ”Innovaatiokumppanuuden kilpailuttamisen valtiontukiongelmat” syitä, joiden vuoksi hankintalain mukainen kilpailutusmenettely ei riitä poistamaan innovaatiokumppanuudesta SEUT 107 artiklan tarkoittamaa valtiontukea. Artikkelin keskiössä on tilanne, jossa innovaatiokumppanuuden seurauksena innovaatiokumppaniksi valittu toimittaja asetetaan parempaan asemaan suhteessa sen kilpailijoihin, eikä se olisi voinut saavuttaa tätä asemaa ilman hankintayksikön toteuttamaa innovaatiokumppanuutta.

Artikkeli osoittaa kolme keskeistä ongelmatilannetta:

1) Innovaatiokumppanuuden kilpailutus ei poista valtiontukea kun innovaatiokumppanin saama korvaus sisältää markkinaehdoista poikkeavaa etua.

2) Innovaatiotoimintaan luontaisesti kuuluvan epävarmuuden ja tuntemattomien seikkojen vuoksi kilpailutus ei voi poistaa tuen mahdollisuutta. Innovaatiokumppanuuden tällaisia osia on arvioitava markkinatoimijamaisesti.

3) Innovaatiokumppanuus voi sisältää valtiontukea, koska hankintayksikkö on käyttänyt hankintalainsäädännön sille jättämää harkintavaltaa ja toteuttanut kilpailutuksen valtiontukisäännösten kanssa epäyhteensopivalla tavalla syrjivästi/valikoivasti.

Artikkeli luettavissa tästä (edellyttää kirjautumista).

Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon referee-artikkeli julkaistu Oikeus 1/2023

Virikko tutki oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen luottamuspulan perusteella) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen – erokorvauksella vai ilman?” kuntalain (410/2015) 42 §:n 3 momentin tarkoittaman kunnanjohtajalle maksettavan erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia lainopin menetelmin sekä kuntien sopimuskäytäntöjä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen perusteella erokorvausta tulisi käyttää johtajasopimuksen perusteella ainoastaan sellaisen kunnanjohtajan viran hoitoon liittyvän erimielisyystilanteen ratkaisemiseksi, joka ilman sovintoa johtaisi kuntalain 43 §:n tarkoittaman irtisanomismenettelyn vireillepanoon. Erokorvaukseen sovellettavan lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta johtuen erokorvausta on sallittua käyttää myös kuntalain 43 §:n tarkoittaman irtisanomismenettelyn vireillä ollessa eli kunnanjohtajaan kohdistuvan luottamuspulatilanteen ratkaisemiseksi. Asiassa on tosiasiallisesti kyse kunnanjohtajan virkasuhteen sopimusperustaisesta päättämisestä. Tutkimus osoittaa, että erokorvausta sääntelevä lainkohta on merkittävissä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, eikä erokorvaus itsessään paranna kunnanjohtajan asemaa ristiriitatilanteissa. Kunnanjohtajan virkasuhde päättyy, erokorvauksella tai ilman.

Kuntien sopimuskäytäntöjen perusteella erokorvauksesta on sovittu edellä esitetyn lisäksi sellaisten tilanteiden ratkaisemisesta, mitkä täyttävät kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) viranhaltijasta johtuvat irtisanomis- tai purkamisperusteet. Lisäksi erokorvauksesta on sovittu kunnanjohtajan irtisanomisen kompensoimiseksi. Nämä eivät täytä erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia. Tällaisilla johtajasopimuksilla ei erokorvausta koskevin osin ole tosiasiallisia oikeusvaikutuksia.

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Voutilaisen ja Oulin referee-artikkeli julkaistu Defensor Legisissä 1/2023

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sekä Juuso Ouli Itä-Suomen yliopistosta tutkivat Defensor Legisissä 1/2023 julkaistussa referee-artikkelissaan ”Virkavelvollisuuksien ja virkatoimien todennettavuuden vaatimus” virkavelvollisuuksien ja virkatoimien todennettavuuden vaatimusta. Tutkimuksen perusteella virkavastuun rikosoikeudellisen ulottuvuuden toteutuminen edellyttää tosiasiassa sitä, että virkatoimen tehnyt virkamies voidaan yksilöidä. Tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei virkavastuuta käsittelevä sääntely ole semanttisesti yhteensopivaa käsitteistöltään. Ongema on siinä, että rikoslain virkarikoksia koskeva sääntely ei tunnista perustuslaissa säädettyä virkatoimen käsitettä, vaan sääntelyssä on käytetty virkatoiminnan käsitettä. Lainvalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota säännösten suunnittelussa ja muotoilussa siihen, että perustuslain 118 § on tosiasiassa toteutettavissa julkisessa hallinnossa.

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran referee-artikkeli julkaistu Defensor Legisissä 1/2023

Tiura-Virran oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Henkilötietojen käsittely poliisissa) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Poliisin oikeus saada henkilötietoja muiden viranomaisten rekistereistä – tiedonsaantioikeuksien uusi systematiikka” tutkitaan kehittämistarpeita koskien poliisin oikeutta saada henkilötietoja muilta viranomaisilta ja esitetään uusi systemaattinen lähestymistapa, jonka mukaan sääntelyä tulisi kehittää. Lähtökohtana on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, tiedonhallintalaki) sääntely teknisistä rajapinnoista ja katseluyhteyksistä. Tiedonhallintalain 30.5 §:n siirtymäsäännöksen mukaan viranomaisten on toteutettava tietojärjestelmissään lain vaatimukset näistä sähköisistä tiedonsiirtotavoista vuoden 2024 alkuun mennessä.

Artikkelissa tunnistetut kehitystarpeet kohdistuvat ensinnäkin poliisilain (872/2011, PolL) 4:2:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019, PolHetiL) 16.1 §:n väliseen soveltamisalojen eroon, joka perustuu tiedonsaantiin teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Artikkelissa esitetään kehitystarpeiden analyysiin perustuva ehdotus poliisin tiedonsaantioikeuksien kokonaisuuden uudesta systematiikasta. Uuden systematiikan mukaisesti mm. poliisin tiedonsaantioikeussääntely keskitettäisi poliisilakiin. 

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Väitöskirjatutkija Heidi Hernetkosken referee-artikkeli julkaistu Edilexissä

Kuntapäättäjän näkökulmasta kuntalain (410/2015) 131 §:n tarkoittaman palveluvelvoitteen avulla järjestettävä palvelu voi olla moninainen, kun ottaa huomioon kansallisen ja EU-sääntelyn sekä asiaan liittyvän oikeuskäytännön. Asiassa on olennaista, että kunnassa pystytään perustelemaan, miksi juuri ko. palvelu on tarpeellinen. Asiassa on myös syytä huomioida, että kunnissa voi olla erilaisia tarpeita, esimerkiksi polttoaineenjakelupisteet tai elintarvikemyymälät voivat syrjäseuduilla olla harvassa tai puuttua jopa kokonaan. Lisäksi harkintaan voi vaikuttaa ko. palveluun mahdollisesti liittyvä erityislainsäädäntö. Kuntapäättäjän näkökulmasta palveluvelvoite on mahdollinen työkalu tilanteessa, jossa kunnasta kaikkoavat palvelut vaikuttavat kunnan elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen. Vaikka palveluvelvoite saattaa vaikuttaa byrokraattiselta vaihtoehdolta,  se ei poikkeuksellinen kunnan muuhun toimintaan sisältyvään byrokratiaan nähden.

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).