Artikkelit

Julkaistu

Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon referee-artikkeli julkaistu Oikeus 1/2023

Virikko tutki oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen luottamuspulan perusteella) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen – erokorvauksella vai ilman?” kuntalain (410/2015) 42 §:n 3 momentin tarkoittaman kunnanjohtajalle maksettavan erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia lainopin menetelmin sekä kuntien sopimuskäytäntöjä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen perusteella erokorvausta tulisi käyttää johtajasopimuksen perusteella ainoastaan sellaisen kunnanjohtajan viran hoitoon liittyvän erimielisyystilanteen ratkaisemiseksi, joka ilman sovintoa johtaisi kuntalain 43 §:n tarkoittaman irtisanomismenettelyn vireillepanoon. Erokorvaukseen sovellettavan lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta johtuen erokorvausta on sallittua käyttää myös kuntalain 43 §:n tarkoittaman irtisanomismenettelyn vireillä ollessa eli kunnanjohtajaan kohdistuvan luottamuspulatilanteen ratkaisemiseksi. Asiassa on tosiasiallisesti kyse kunnanjohtajan virkasuhteen sopimusperustaisesta päättämisestä. Tutkimus osoittaa, että erokorvausta sääntelevä lainkohta on merkittävissä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, eikä erokorvaus itsessään paranna kunnanjohtajan asemaa ristiriitatilanteissa. Kunnanjohtajan virkasuhde päättyy, erokorvauksella tai ilman.

Kuntien sopimuskäytäntöjen perusteella erokorvauksesta on sovittu edellä esitetyn lisäksi sellaisten tilanteiden ratkaisemisesta, mitkä täyttävät kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) viranhaltijasta johtuvat irtisanomis- tai purkamisperusteet. Lisäksi erokorvauksesta on sovittu kunnanjohtajan irtisanomisen kompensoimiseksi. Nämä eivät täytä erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia. Tällaisilla johtajasopimuksilla ei erokorvausta koskevin osin ole tosiasiallisia oikeusvaikutuksia.

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Julkaistu

Voutilaisen ja Oulin referee-artikkeli julkaistu Defensor Legisissä 1/2023

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sekä Juuso Ouli Itä-Suomen yliopistosta tutkivat Defensor Legisissä 1/2023 julkaistussa referee-artikkelissaan ”Virkavelvollisuuksien ja virkatoimien todennettavuuden vaatimus” virkavelvollisuuksien ja virkatoimien todennettavuuden vaatimusta. Tutkimuksen perusteella virkavastuun rikosoikeudellisen ulottuvuuden toteutuminen edellyttää tosiasiassa sitä, että virkatoimen tehnyt virkamies voidaan yksilöidä. Tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei virkavastuuta käsittelevä sääntely ole semanttisesti yhteensopivaa käsitteistöltään. Ongema on siinä, että rikoslain virkarikoksia koskeva sääntely ei tunnista perustuslaissa säädettyä virkatoimen käsitettä, vaan sääntelyssä on käytetty virkatoiminnan käsitettä. Lainvalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota säännösten suunnittelussa ja muotoilussa siihen, että perustuslain 118 § on tosiasiassa toteutettavissa julkisessa hallinnossa.

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Julkaistu

Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran referee-artikkeli julkaistu Defensor Legisissä 1/2023

Tiura-Virran oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Henkilötietojen käsittely poliisissa) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Poliisin oikeus saada henkilötietoja muiden viranomaisten rekistereistä – tiedonsaantioikeuksien uusi systematiikka” tutkitaan kehittämistarpeita koskien poliisin oikeutta saada henkilötietoja muilta viranomaisilta ja esitetään uusi systemaattinen lähestymistapa, jonka mukaan sääntelyä tulisi kehittää. Lähtökohtana on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, tiedonhallintalaki) sääntely teknisistä rajapinnoista ja katseluyhteyksistä. Tiedonhallintalain 30.5 §:n siirtymäsäännöksen mukaan viranomaisten on toteutettava tietojärjestelmissään lain vaatimukset näistä sähköisistä tiedonsiirtotavoista vuoden 2024 alkuun mennessä.

Artikkelissa tunnistetut kehitystarpeet kohdistuvat ensinnäkin poliisilain (872/2011, PolL) 4:2:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019, PolHetiL) 16.1 §:n väliseen soveltamisalojen eroon, joka perustuu tiedonsaantiin teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Artikkelissa esitetään kehitystarpeiden analyysiin perustuva ehdotus poliisin tiedonsaantioikeuksien kokonaisuuden uudesta systematiikasta. Uuden systematiikan mukaisesti mm. poliisin tiedonsaantioikeussääntely keskitettäisi poliisilakiin. 

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Julkaistu

Väitöskirjatutkija Heidi Hernetkosken referee-artikkeli julkaistu Edilexissä

Kuntapäättäjän näkökulmasta kuntalain (410/2015) 131 §:n tarkoittaman palveluvelvoitteen avulla järjestettävä palvelu voi olla moninainen, kun ottaa huomioon kansallisen ja EU-sääntelyn sekä asiaan liittyvän oikeuskäytännön. Asiassa on olennaista, että kunnassa pystytään perustelemaan, miksi juuri ko. palvelu on tarpeellinen. Asiassa on myös syytä huomioida, että kunnissa voi olla erilaisia tarpeita, esimerkiksi polttoaineenjakelupisteet tai elintarvikemyymälät voivat syrjäseuduilla olla harvassa tai puuttua jopa kokonaan. Lisäksi harkintaan voi vaikuttaa ko. palveluun mahdollisesti liittyvä erityislainsäädäntö. Kuntapäättäjän näkökulmasta palveluvelvoite on mahdollinen työkalu tilanteessa, jossa kunnasta kaikkoavat palvelut vaikuttavat kunnan elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen. Vaikka palveluvelvoite saattaa vaikuttaa byrokraattiselta vaihtoehdolta,  se ei poikkeuksellinen kunnan muuhun toimintaan sisältyvään byrokratiaan nähden.

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Julkaistu

Evgeniya Kurvisen, Sari Korhosen ja Niko Vartiaisen artikkeli etätyön järjestämisen ja valvonnan keinoista julkaistu Liikejuridiikka-lehdessä

Projektitukija OTT Evgeniya Kurvisen, tohtorikoulutettavan Sari Korhosen (Haaga-Halia ammattikorkeakoulu) ja yliopistonlehtori Niko Vartiaisen artikkeli ”Etätyön järjestämisen ja valvonnan keinot työturvallisuuden toteuttamiseksi” on julkaistu Liikejuridiikassa 3/2022.

Artikkelissa etätyökäytänteitä analysoidaan työturvallisuuslaissa säädettyjä vaatimuksia ja velvollisuuksia vasten. Toteutetussa tutkimuksessa tosiasiallisia etätyökäytänteitä selvitettiin julkishallinnon organisaatioiden työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille osoitetulla kyselyllä. Työturvallisuuslakia sovelletaan myös etätyöhön, mutta sen soveltamisalaa on rajoitettu yksityisyyden suojan piiriin kuuluvissa olosuhteissa. Tästä huolimatta työnantajalle kuuluu velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä tarpeellisilla toimenpiteillä sekä antaa työturvallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita ja valvoa, että niitä myös noudatetaan. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että etätyön valvonta ei kaikilta osin ole riittävää työturvallisuuslaissa asetettuihin vaatimuksiin ja velvoitteisiin nähden. 

Artikkeli luettavissa Edilexissä!

Julkaistu

Evgeniya Kurvisen, Matti Muukkosen ja Tomi Voutilaisen artikkeli hallintoviranomaisen selvittämisvelvollisuudesta ja tiedonhankinnasta Oikeus-lehdessä

Projektitutkija OTT Evgeniya Kurvisen, yliopistonlehtori HTT OTT YTM Matti Muukkosen ja julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen artikkeli ”Hallintoasian selvittämisvelvollisuus ja siihen liittyvä tiedonhankinta” on julkaistu juuri Oikeus-lehdessä (3/2022).

Artikkelissa tutkittiin hallintoviranomaisen mahdollisuuksia hankkia tietoja ja selvityksiä asianosaiselta, toiselta viranomaiselta, ulkomaan viranomaiselta sekä avoimista lähteistä ja sosiaalisesta mediasta. Tutkimuksen mukaan viranomaisen selvittämisvelvollisuuden toteuttamista ohjaavat ja velvoittavat paitsi hallinnon yleis- ja erityislainsäädännössä säädetyt hallintoasian selvittämistä koskevat säännökset myös tiedonhallintaan ja tietosuojaan liittyvä sääntely. Selvittämisvelvollisuuteen liittyvien tiedonhankintakeinojen ja lähteiden käyttöä on tästä syystä arvioitava ennakkoon viranomais- ja asiakohtaisesti ottamalla huomioon julkisen vallan käytön lainmukaisuusvaatimus.

Tiedot artikkelista löydät täältä: https://www-edilex-fi.ezproxy.uef.fi:2443/uutiset/79498?allWords=voutilainen&offset=1&perpage=20&sort=timedesc&searchSrc=1&advancedSearchKey=1547598

Julkaistu

Muukosen uusi artikkeli Edilexissä: Viran ajalliset ulottuvuudet – Olisiko tarvetta virkamiehiä koskevan sääntelyn synkronoinnille?

HTT, OTT, YTM, julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkosen uunituore referee-artikkeli ”Viran ajalliset ulottuvuudet – Olisiko tarvetta virkamiehiä koskevan sääntelyn synkronisoinnille?” on julkaistu Edilexissä. Muukkonen tarkastelee artikkelissaan laaja-alaisesti sitä, milloin virkamies on virkavelvollisuuksiensa alaisena ja milloin ei. Artikkeli nostaa erinomaisesti esiin Suomen virkamiesoikeudellisen sääntelyn hajanaisuuden, minkä ratkaisuna Muukkonen esittää virkamieslainsäädännön keskittämistä. Olisiko perusteltua säätää laki julkisen hallinnon viranhaltijoista, jota sovellettaisiin kaikkiin julkisyhteisöihin?

Artikkeli luettavissa Edilexissä.

Julkaistu

Evgeniya Kurvisen artikkeli sijaintitietojen käsittelyn edellytyksistä etäytyössä Lakimies-aikakauskirjassa

OTT Evgeniya Kurvisen artikkeli ”Sijaintitietojen käsittely työnjohdollisessa ja työsuojelullisessa tarkoituksessa” julkaistiin tuoreessa Lakimies-aikakauskirjassa (3/2022). Artikkelissa Evgeniya tarkastelee työnantajan lainmukaisia edellytyksiä kerätä etätyötä tekevän työntekijän sijaintitietoja työtapaturmien ennalta ehkäisemiseen ja korvausasian käsittelyyn liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Työnantajan oikeudesta käsitellä työntekijän sijaintitietoja ei erikseen säädetä laissa. Työsuojelu- ja tapaturmalainsäädännön perusteella vaikuttaa selvältä, että työntekijän sijaintitietoja voi olla tarpeen kerätä osittaisen tai kokoaikaisen etätyön yhteydessä. Sijaintitietojen keräämisen yleisiin edellytyksiin kuuluu lainmukaisuus-, tarpeellisuus- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen täyttyminen kussakin yksittäisessä tietojenkäsittelytilanteessa. Kirjoitus on osittain osa Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimus­hanketta ”Etätyön malli: Yksityiselämän suoja ja työturvallisuus etätyössä”.

Julkaistu

Jarkko Pesun artikkeli valtiontuen ja julkisten hankintojen välisestä rajanvedosta innovaatiokumppanuudessa Lakimies-aikakauskirjassa

Jarkko Pesun artikkeli ”Innovaatiokumppanuus ja valtiontuki” julkaistiin Lakimies-aikakauskirjassa 3/2022.

Artikkelissa avataan innovaatiokumppanuuden käyttöedellytyksiä sekä pohditaan valtiontuen muodostumisen mahdollisuutta tilanteissa, joissa tarkoituksena on toteuttaa hankintalain mukainen innovaatiokumppanuus, mutta joissa tosiasiassa myönnetäänkin tahattomasti valtiontukea. Artikkelissa tarkastellaan innovaatiokumppanuutta erityisesti SEUT 107 artiklan valtiontukia koskevan ratkaisukäytännön ja soft law -lähteiden valossa. Tahattomasti myönnetty valtiontuki voi aiheuttaa takaisinperintäriskin, joka kohdentuu hankintamenettelyssä valittuun toimittajan. Takaisinperintä voi koitua toimittajalle raskaaksikin ennakoimattomaksi taloudelliseksi taakaksi. Artikkeli osoittaa, ettei pelkkä hankintalain noudattaminen innovaatiokumppanuudessa poista mahdollisuutta valtiontuen muodostumiseen.

Julkaistu

Julkisen hallinnon oikeuden tutkimusryhmä VNTEAS-tutkimushankkeessa

Itä-Suomen yliopistossa selvitetään parhaillaan viranomaisten välistä turvallisuus- ja rikostorjuntaperusteista tietojenvaihtoa. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan (VNTEAS) rahoittama Viranomaisten välinen oma-aloitteinen tietojenvaihto -hanke (Virvotieto) pureutuu tietojenvaihdon yhteydessä esiintyviin ongelmiin, tulkintoihin ja sääntelyn kehittämistarpeisiin. Tutkimushanketta johtaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos, ja se toteutetaan julkisen hallinnon oikeuden tutkimusryhmässä. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston kanssa. Lisäksi hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä Englannin, Ruotsin, Norjan ja Viron oikeuden tutkijoiden kanssa.

Julkisen hallinnon oikeuden tutkimusryhmästä tutkimushankkeessa ovat mukana professori Tomi Voutilainen, OTT Evgeniya Kurvinen, HTM Helinä Tiura-Virta ja HTM Meri Sariola.

Lisää tutkimushankkeesta löydät täältä.