Oikeus-lehdessä 3/2023 Helinä Tiura-Virran artikkeli ”Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta”

Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on kerätty. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen Euroopan unionin (EU) tietosuojasääntelyn periaate, ja sillä on merkittävä asema valtiosääntöisenä doktriinina. Tutkimuksessa tunnistetaan poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat lainsäädännölliset haasteet sääntelyssä, joka koskee näiden tietojen luovuttamista EU-maan lainvalvontaviranomaiselle muihin kuin alkuperäistä vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi arvioidaan, miten tulevalla lainsäädännöllä voidaan vastata tunnistettuihin haasteisiin erityisesti passi- ja henkilökorttirekistereiden biometristen tietojen mahdollisen rikostorjuntakäytön kannalta.

Helinä Tiura-Virran tutkimus osoittaa, että rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla lainsäädännön vaikein haaste kulminoituu EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön eri tasoiseen käyttötarkoitussidonnaisuuden suojaan. Kotimaisella lailla voidaan kuitenkin säätää yksityiskohtaisia menettelyitä ja suojatoimia käyttötarkoitussidonnaisuuden turvaamiseksi sekä ottaa ennakoivasti huomioon EU-oikeuden haasteita.

Artikkeli on luettavissa Edilex-palvelussa. (Oikeus-lehden printtiversiosta on virheellisesti jäänyt pois artikkelin vertaisarviointitunnus, mutta sähköiseen versioon se on korjattu.)

Evgeniya Kurvisen, Matti Muukkosen ja Tomi Voutilaisen artikkeli hallintoviranomaisen selvittämisvelvollisuudesta ja tiedonhankinnasta Oikeus-lehdessä

Projektitutkija OTT Evgeniya Kurvisen, yliopistonlehtori HTT OTT YTM Matti Muukkosen ja julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen artikkeli ”Hallintoasian selvittämisvelvollisuus ja siihen liittyvä tiedonhankinta” on julkaistu juuri Oikeus-lehdessä (3/2022).

Artikkelissa tutkittiin hallintoviranomaisen mahdollisuuksia hankkia tietoja ja selvityksiä asianosaiselta, toiselta viranomaiselta, ulkomaan viranomaiselta sekä avoimista lähteistä ja sosiaalisesta mediasta. Tutkimuksen mukaan viranomaisen selvittämisvelvollisuuden toteuttamista ohjaavat ja velvoittavat paitsi hallinnon yleis- ja erityislainsäädännössä säädetyt hallintoasian selvittämistä koskevat säännökset myös tiedonhallintaan ja tietosuojaan liittyvä sääntely. Selvittämisvelvollisuuteen liittyvien tiedonhankintakeinojen ja lähteiden käyttöä on tästä syystä arvioitava ennakkoon viranomais- ja asiakohtaisesti ottamalla huomioon julkisen vallan käytön lainmukaisuusvaatimus.

Tiedot artikkelista löydät täältä: https://www-edilex-fi.ezproxy.uef.fi:2443/uutiset/79498?allWords=voutilainen&offset=1&perpage=20&sort=timedesc&searchSrc=1&advancedSearchKey=1547598

Evgenia Kurvisen artikkeli ”Riittävän tietosuojan tason määrittelyn ja arvioinnin problematiikka”, Defensor Legis 4/2021

Kurvisen artikkelissa tarkastellaan riittävän tietosuojan tason määrittelyn problematiikkaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekäsen tulkintaan vaikuttavien ja tulkintaa ohjaavien EU-tuomioistuimen ratkaisujen ja soft law -lähteiden valossa. Riittävän tietosuojan tasoa tai sen arviointikriteerejä ei ole määritelty tietosuoja-asetuksessa. Sen sijaan riittävän tietosuojan tason määrittelyyn ja arviointiin kiinnittyy vaatimus siitä, että kolmannen maan tietosuojan tason tulee olennaisilta osin vastata EU:ssa taattua tietosuojan tasoa. Tämä vastaavuuskriteeri ei kuitenkaan ilmaise, miltä osin kolmannen maan tietosuojan tason tulisi vastata EU:ssa taattua tietosuojan tasoa, kuten ei myöskään riittävän tietosuojan tason ydinvaatimuksia.

Artikkeli luettavissa Edilex-palvelussa (vaatii kirjautumisen).

HTM Evgenia Kurvisen väitös 9.12.2021

Kurvisen väitöskirja käsittelee Venäjän ja Suomen viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Väitöskirjan keskeisenä havaintona on muun muassa se, että henkilötietoja voidaan siirtää EU:n ulkopuolelle, ns. kolmanteen maahan vain, jos kolmas maa varmistaa näiden tietojen osalta riittävän tietosuojan tason, tai jos henkilötietojen siirroissa kolmanteen maahan kyetään muulla tavoin takaamaan tietosuojan korkean tason jatkuvuus. Tämän lisäksi Venäjän tietosuojakehykseen liittyy Venäjän tietosuojaa olennaisesti heikentäviä epäkohtia tai puutteita, eikä Venäjän tietosuoja kaikilta osin ole EU-oikeudessä tarkoitetulla tavalla riittävää.

Vastaväittäjinä toimivat professori Soili Nystén-Haarala Lapin yliopistosta ja professori Susanna Lindroos-Hovinheimo Helsingin yliopistosta sekä kustoksena professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Lisätietoja Itä-Suomen yliopiston sivuilla.