Avainsana: viranomainen

Julkaistu

Oikeus-lehdessä 3/2023 Helinä Tiura-Virran artikkeli ”Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta”

Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on kerätty. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen Euroopan unionin (EU) tietosuojasääntelyn periaate, ja sillä on merkittävä asema valtiosääntöisenä doktriinina. Tutkimuksessa tunnistetaan poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat lainsäädännölliset haasteet sääntelyssä, joka koskee näiden tietojen luovuttamista EU-maan lainvalvontaviranomaiselle muihin kuin alkuperäistä vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi arvioidaan, miten tulevalla lainsäädännöllä voidaan vastata tunnistettuihin haasteisiin erityisesti passi- ja henkilökorttirekistereiden biometristen tietojen mahdollisen rikostorjuntakäytön kannalta.

Helinä Tiura-Virran tutkimus osoittaa, että rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla lainsäädännön vaikein haaste kulminoituu EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön eri tasoiseen käyttötarkoitussidonnaisuuden suojaan. Kotimaisella lailla voidaan kuitenkin säätää yksityiskohtaisia menettelyitä ja suojatoimia käyttötarkoitussidonnaisuuden turvaamiseksi sekä ottaa ennakoivasti huomioon EU-oikeuden haasteita.

Artikkeli on luettavissa Edilex-palvelussa. (Oikeus-lehden printtiversiosta on virheellisesti jäänyt pois artikkelin vertaisarviointitunnus, mutta sähköiseen versioon se on korjattu.)

Julkaistu

VIRVOTIETO-hankeraportti julkaistu!

Itä-Suomen yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteistyössä tekemän VNTEAS-hankeselvityksen mukaan viranomaisten oma-aloitteista tietojen antamista koskevan sääntelyn ongelmat liittyvät lainvalmisteluun. Selvitys tarjoaa konkreettisia sääntelyn kehittämisehdotuksia, joilla voidaan paremmin vastata oma-aloitteisen tietojen antamisen tarpeisiin rikosten torjumiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Selvitys tarjoaa konkreettisia sääntelyn kehittämisehdotuksia, joilla voidaan paremmin vastata oma-aloitteisen tietojen antamisen tarpeisiin rikosten torjumiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Selvityksen perusteella viranomaisten rikostorjunta- ja turvallisuusperustaista tietojen saantia ja antamista koskeva sääntely hajautuu erityislainsäädäntöön ja näyttäytyy runsaalta ja osin vaikeaselkoiselta. Tietojen saantia ja antamista koskevia säännöksiä muotoillaan voimassa olevien säännösten pohjalta arvioimatta vanhemman sääntelyn sopivuutta uuteen tilanteeseen. Salassapitovelvollisuudesta poikettaessa lainvalmistelussa ei selvitetä tietoryhmiä, joita tietojen antamisoikeus tai -velvollisuus koskee. Sen sijaan tietojen saanti- ja antamisoikeus rajataan tyypillisesti välttämättömään, jolloin käytännön soveltamistilanteessa jää epäselväksi, mitä tietoja kussakin yhteydessä voidaan pitää välttämättömänä laissa mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi.

Linkki raporttiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165005/VNTEAS_2023_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Julkaistu

Viranomaisten välinen oma-aloitteinen tietojenvaihto (Virvotieto) -hankkeen päätöswebinaari

Tervetuloa kaikille avoimeen webinaariin torstaina 8.6.2023 klo 9.00–10.30.

Hankkeessa tarkasteltiin viranomaisten välistä oma-aloitteista turvallisuus- ja rikostorjuntaperustaista tietojen antamista. Tavoitteena oli selvittää viranomaisten välisen tiedonkulun kannalta haastavaksi usein koettuun sääntely-ympäristöön liittyviä tulkintaongelmia ja niiden syitä sekä viranomaisten käytännön kokemuksia.
Hankkeen aiheeseen syvennyttiin oikeusvertailevalla aineistolla ja sääntelyn kehitysvaiheita tarkastelevalla oikeushistoriallisella katsauksella. Hankkeen perusteella esitetään konkreettisia sääntely- ja toteuttamisvaihtoehtoja vastaamaan viranomaisten tietotarpeisiin vaativassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tutustu ohjelmaan tästä.

Julkaistu

Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran referee-artikkeli julkaistu Defensor Legisissä 1/2023

Tiura-Virran oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Henkilötietojen käsittely poliisissa) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Poliisin oikeus saada henkilötietoja muiden viranomaisten rekistereistä – tiedonsaantioikeuksien uusi systematiikka” tutkitaan kehittämistarpeita koskien poliisin oikeutta saada henkilötietoja muilta viranomaisilta ja esitetään uusi systemaattinen lähestymistapa, jonka mukaan sääntelyä tulisi kehittää. Lähtökohtana on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, tiedonhallintalaki) sääntely teknisistä rajapinnoista ja katseluyhteyksistä. Tiedonhallintalain 30.5 §:n siirtymäsäännöksen mukaan viranomaisten on toteutettava tietojärjestelmissään lain vaatimukset näistä sähköisistä tiedonsiirtotavoista vuoden 2024 alkuun mennessä.

Artikkelissa tunnistetut kehitystarpeet kohdistuvat ensinnäkin poliisilain (872/2011, PolL) 4:2:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019, PolHetiL) 16.1 §:n väliseen soveltamisalojen eroon, joka perustuu tiedonsaantiin teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Artikkelissa esitetään kehitystarpeiden analyysiin perustuva ehdotus poliisin tiedonsaantioikeuksien kokonaisuuden uudesta systematiikasta. Uuden systematiikan mukaisesti mm. poliisin tiedonsaantioikeussääntely keskitettäisi poliisilakiin. 

Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).

Julkaistu

Saanareetta Virikon ja Sara Sairasen teksti ”Perusteluvelvollisuus hallintoviranomaisen toiminnassa covid-19-epidemiatilanteessa” Perustuslakiblogissa

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen, jolla päätettiin tartuntatautilain 58 g §:n 4 momentissa määriteltyjen tilojen sulkemisesta. Aluehallintovirasto oli perustanut päätöksensä sairaanhoitopiirin alueelliseen tilannekuvaan, mutta hallinto-oikeuden mukaan nämä perustelut olivat riittämättömät.

Tekstissään Virikko ja Sairanen toteavat, että tartuntatautilain 58 g §:n mukaisen päätöksen tekemisessä perusteluvelvollisuuden täyttämiseen ei riitä ainoastaan asiantuntijalausuntoihin viittaaminen, vaan myös näiden perustelut ovat olennaisessa asemassa sen päättelyketjun avaamisessa, johon perustuen hallintoviranomainen on päätöksensä tehnyt. Kaiken hallintoviranomaisen toiminnan tulee covid-19-epidemiatilanteessa olla perusteltua, perustui päätöksenteko sitten THL:n tai alueellisten sairaanhoitopiirien tuottamaan asiantuntijatietoon.

Lue koko teksti Perustuslakiblogissa.