Virikko tutki oikeustieteelliseen väitöskirjaan (Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen luottamuspulan perusteella) sisältyvässä referee-artikkelissa ”Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen – erokorvauksella vai ilman?” kuntalain (410/2015) 42 §:n 3 momentin tarkoittaman kunnanjohtajalle maksettavan erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia lainopin menetelmin sekä kuntien sopimuskäytäntöjä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen perusteella erokorvausta tulisi käyttää johtajasopimuksen perusteella ainoastaan sellaisen kunnanjohtajan viran hoitoon liittyvän erimielisyystilanteen ratkaisemiseksi, joka ilman sovintoa johtaisi kuntalain 43 §:n tarkoittaman irtisanomismenettelyn vireillepanoon. Erokorvaukseen sovellettavan lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta johtuen erokorvausta on sallittua käyttää myös kuntalain 43 §:n tarkoittaman irtisanomismenettelyn vireillä ollessa eli kunnanjohtajaan kohdistuvan luottamuspulatilanteen ratkaisemiseksi. Asiassa on tosiasiallisesti kyse kunnanjohtajan virkasuhteen sopimusperustaisesta päättämisestä. Tutkimus osoittaa, että erokorvausta sääntelevä lainkohta on merkittävissä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, eikä erokorvaus itsessään paranna kunnanjohtajan asemaa ristiriitatilanteissa. Kunnanjohtajan virkasuhde päättyy, erokorvauksella tai ilman.
Kuntien sopimuskäytäntöjen perusteella erokorvauksesta on sovittu edellä esitetyn lisäksi sellaisten tilanteiden ratkaisemisesta, mitkä täyttävät kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) viranhaltijasta johtuvat irtisanomis- tai purkamisperusteet. Lisäksi erokorvauksesta on sovittu kunnanjohtajan irtisanomisen kompensoimiseksi. Nämä eivät täytä erokorvauksen lakisääteisiä vaatimuksia. Tällaisilla johtajasopimuksilla ei erokorvausta koskevin osin ole tosiasiallisia oikeusvaikutuksia.
Artikkeli luettavissa Edilexissä (vaatii kirjautumisen).